| FERRITIINI |
| Atk no ja lyhenne |
1395 S -Ferrit |
| Yleistä |
Ferritiini on rautaa sitova proteiini, jota esiintyy erityisesti maksassa, keuhkoissa, pernassa, munuaisissa, sydämessä, istukassa ja suolen limakalvoissa. Seerumin ferritiinipitoisuus kuvastaa hyvin elimistön rautavarastoja, eikä se riipu transferriiniin sitoutuneen raudan määrästä.
|
| Indikaatiot |
Ferritiinimääritystä käytetään latentin raudanpuutteen havaitsemisessa, rautavarastojen tutkimisessa, hypokromisten mikrosytääristen anemioiden erotusdiagnostiikassa sekä hemokromatoosin ja transfuusiosideroosin diagnostiikassa ja hoidon seurannassa. |
| Lähete |
Ei erillistä lähetettä. |
| Esivalmistelut |
Ei erityisiä toimenpiteitä. |
| Menetelmä |
Elektrokemiluminesenssi-immunomääritys (ECLIA).
|
| Tekotiheys |
Arkipäivisin (ma-pe). |
| Näyte |
0.5 ml seerumia.
|
| Näyteastia |
Seerumigeeliputki, 5 ml |
| Näytteen säilyvyys |
Näyte säilyy 2 vrk huoneenlämmössä, viikon jääkaapissa ja vuoden pakastettuna (-20°C). |
| Näytteen lähetys |
Näyte voidaan lähettää huoneenlämpöisenä, mikäli se on perillä näytteenottopäivänä. Muutoin kylmä- tai pakastelähetyksenä.
|
|
| Viiteväli |
|
| Tulkinta |
Matalat pitoisuudet viittaavat puutteellisiin rautavarastoihin. Raudanpuuteanemiassa ferritiinipitoisuus alenee jo ennen kuin hemoglobiinin, seerumin raudan tai transferriinin pitoisuus muuttuu. Sekundäärianemiassa seerumin ferritiini on normaali tai kohonnut, koska tällöin rautavarastot ovat normaalit tai normaalia suuremmat.
Akuutit ja krooniset tulehdustilat, solutuho ja maligniteetit sekä alkoholin suurkulutus lisäävät seerumin ferritiinipitoisuutta. Erittäin korkeita arvoja todetaan akuutin myeloisen leukemian, vaikeiden maksavaurioiden ja transfuusiosideroosin ja hemokromatoosin yhteydessä.
|
| Päivitetty |
6.10.2020 |
| |