C-PEPTIDI, PROINSULIININ
Atk no ja lyhenne 2503 fS-C-Pept
Yleistä Haiman Langerhansin saarekkeiden beeta-soluissa insuliinin prohormoni, proinsuliini, pilkkoutuu insuliiniksi ja C-peptidiksi. Vaikka verenkiertoon erittyy ekvimolaarinen määrä insuliinia ja C-peptidiä, on C-peptidin pitoisuus seerumissa korkeampi pitemmän puoliintumisajan takia. Seerumin C-peptidipitoisuus on hyvä insuliinierityksen mittari.
Indikaatiot C-peptidin pitoisuuden määritystä käytetään haiman insuliinituotannon mittaamiseen. Määritystä voidaan käyttää myös insuliinihoitoisilla potilailla, koska potilaalle annettu insuliini ei sisällä C-peptidiä eivätkä insuliinihoidon aiheuttamat vasta-aineet häiritse määritystä (ks. S -C-peptidi, proinsuliinin, 2 h aterian jälkeen, atk no 8198).
Lähete Ei erillistä lähetettä.
Esivalmistelut Koe tehdään yön (12 h) paaston jälkeen tai aikaisintaan 3 tuntia aamiaisen jälkeen. Jos potilas saa insuliinia, hän voi pistää insuliinin normaalisti aamulla ja syödä aamupalan. Koe tehdään silloin noin kolmen tunnin kuluttua.
Menetelmä Elektrokemiluminesenssi-immunomääritys (ECLIA).
Tekotiheys Kaksi kertaa viikossa.
Näyte
1 ml seerumia.
 
Näyteastia Seerumigeeli, 5 ml
Näytteen säilyvyys Näyte säilyy 4 tuntia huoneenlämmössä, vuorokauden jääkaapissa ja kuukauden pakastettuna (-20 C°). Laboratoriossa näytteet säilytetään pakastettuna.
Näytteen lähetys Näyte voidaan lähettää kylmälähetyksenä, mikäli se on perillä vuorokauden kuluessa näytteenotosta. Muutoin pakastelähetyksenä.
 
Viiteväli fS-C-Pept 0.37 - 1.47 nmol/l
Tulkinta Diabeetikon C-peptidiarvot ovat riippuvaisia mm. diabetestyypistä, taudin kestoajasta, potilaan iästä ja painosta.
Päivitetty 6.10.2020
 

Takaisin hakemistoon...