C-PEPTIDI, PROINSULIININ |
Atk no ja lyhenne |
2503 fS-C-Pept |
Yleistä |
Haiman Langerhansin saarekkeiden beeta-soluissa insuliinin prohormoni, proinsuliini, pilkkoutuu insuliiniksi ja C-peptidiksi. Vaikka verenkiertoon erittyy ekvimolaarinen määrä insuliinia ja C-peptidiä, on C-peptidin pitoisuus seerumissa korkeampi pitemmän puoliintumisajan takia. Seerumin C-peptidipitoisuus on hyvä insuliinierityksen mittari.
|
Indikaatiot |
C-peptidin pitoisuuden määritystä käytetään haiman insuliinituotannon mittaamiseen. Määritystä voidaan käyttää myös insuliinihoitoisilla potilailla, koska potilaalle annettu insuliini ei sisällä C-peptidiä eivätkä insuliinihoidon aiheuttamat vasta-aineet häiritse määritystä (ks. S -C-peptidi, proinsuliinin, 2 h aterian jälkeen, atk no 8198). |
Lähete |
Ei erillistä lähetettä. |
Esivalmistelut |
Koe tehdään yön (12 h) paaston jälkeen tai aikaisintaan 3 tuntia aamiaisen jälkeen. Jos potilas saa insuliinia, hän voi pistää insuliinin normaalisti aamulla ja syödä aamupalan. Koe tehdään silloin noin kolmen tunnin kuluttua. |
Menetelmä |
Elektrokemiluminesenssi-immunomääritys (ECLIA).
|
Tekotiheys |
Kaksi kertaa viikossa. |
Näyte |
1 ml seerumia. |
Näyteastia |
Seerumigeeli, 5 ml |
Näytteen säilyvyys |
Näyte säilyy 4 tuntia huoneenlämmössä, vuorokauden jääkaapissa ja kuukauden pakastettuna (-20 C°). Laboratoriossa näytteet säilytetään pakastettuna. |
Näytteen lähetys |
Näyte voidaan lähettää kylmälähetyksenä, mikäli se on perillä vuorokauden kuluessa näytteenotosta. Muutoin pakastelähetyksenä. |
|
Viiteväli |
fS-C-Pept 0.37 - 1.47 nmol/l
|
Tulkinta |
Diabeetikon C-peptidiarvot ovat riippuvaisia mm. diabetestyypistä, taudin kestoajasta, potilaan iästä ja painosta.
|
Päivitetty |
6.10.2020 |
|