| SAPPIHAPOT |
| Atk no ja lyhenne |
3379 fS-Sappih |
| Yleistä |
Sappihapot muodostuvat maksan parenkyymisoluissa, mistä ne konjugoitumisen jälkeen eritetään sappinesteeseen ja edelleen suoleen, mistä ne sitten valtaosin imeytyvät takaisin elimistöön (enterohepaattinen kierto). Maksan toimintahäiriöissä sappihappojen erittyminen on estynyt tai niiden poistuminen verenkierrosta maksaan on hidastunut. Tällöin sappihappojen pitoisuus veressä lisääntyy.
|
| Indikaatiot |
Maksan toimintahäiriöiden diagnostiikka. |
| Lähete |
Ei erillistä lähetettä. |
| Esivalmistelut |
12 tunnin paasto. |
| Menetelmä |
Entsymaattinen, kineettinen määritys.
|
| Tekotiheys |
Joka päivä |
| Näyte |
1 ml seerumia, paastonäyte.
|
| Näyteastia |
Seerumigeeli, 5 ml. |
| Näytteen säilyvyys |
Näyte säilyy 3 vrk jääkaapissa ja 3 kk pakastettuna (-20 °C). |
| Näytteen lähetys |
Näyte voidaan lähettää huoneenlämpöisenä.
|
|
| Viiteväli |
Aikuiset alle 6 µmol/l.
Raskauden aikana alle 10 µmol/l.
|
| Tulkinta |
Seerumin sappihappojen pitoisuuden määritys on herkkä maksan toimintahäiriön indikaattori. Esimerkiksi virushepatiitti, kirroosi, maksakasvaimet, sappiteiden obstruktiiviset sairaudet sekä raskaushepatoosi aiheuttavat seerumin sappihappopitoisuuden nousun. Raskaushepatoosissa seerumin sappihappopitoisuus nousee usein ennen kutinan ilmenemistä ja selvästi ennen ASAT- ja ALAT-entsyymien aktiivisuuden kohoamista. Seerumin sappihappopitoisuuden nousu ei kuitenkaan osoita maksasairauden tyyppiä. Ruokailu nostaa sappihappojen pitoisuutta.
|
| Päivitetty |
8.2.2022 |
| |