INSULIINI |
Atk no ja lyhenne |
6040 fP-Insu |
Yleistä |
Insuliini on haiman saarekkeiden beeta-solujen tuottama peptidihormoni. Se koostuu 21 aminohapon A- ja 30 aminohapon B-ketjuista, joita yhdistää kaksi rikkisiltaa. Insuliini muodostuu osana suurempaa esiastetta, proinsuliinia, josta insuliinin vapautumisen yhteydessä syntyy myös 31 aminohapon C-peptidi. Suuri veren glukoosipitoisuus lisää plasman insuliinipitoisuutta ja pieni glukoosipitoisuus vähentää sitä. Insuliini sitoutuu tehokkaasti solukalvoreseptoreihinsa kohdekudoksissaan, ja sen puoliintumisaika plasmassa on vain n. 3 minuuttia. Insuliini pienentää veren glukoosipitoisuutta ja lisää energian varastoitumista lähinnä lihaksiin, rasvakudokseen ja maksaan. Sillä on selvä anabolinen vaikutus. Tyypin I diabeteksessa insuliinin eritys on voimakkaasti vähentynyt tai se puuttuu kokonaan. Tyypin II diabeteksessa sen sijaan ei ole todettavissa selkeää insuliinipuutosta, vaan insuliiniaktiivisuus saattaa olla normaali tai jopa suurentunut.
|
Indikaatiot |
Hypoglykemian ja insulinooman selvittely. |
Esivalmistelut |
12 tunnin paasto on suositeltava. |
Menetelmä |
Elektrokemiluminometrinen immunoanalyysi (ECLIA).
|
Tekotiheys |
2 kertaa viikossa. |
Virhelähteet |
Hemolyysi: Hemolyysin yhteydessä vapautuu insulinaasia, joka hajottaa insuliinia, joten näytteen lieväkin hemolyysi estää luotettavan tuloksen saamisen. |
Näyte |
1 ml hemolysoitumatonta plasmaa. |
Näytteenotto |
Plasma erotetaan mahdollisimman pian.
Tutkimus ei sovellu hajautettuun näytteenottoon.
Näyte voidaan ottaa niissä maakunnan laboratoriotoimipisteissä, joissa sen välitön sentrifugointi ja kylmälähetys on mahdollista. |
Näyteastia |
hepariinigeeliputki, 5 ml. |
Näytteen säilyvyys |
Näyte säilyy 4 tuntia huoneenlämmössä, 2 vrk jääkaapissa ja 6 kk pakastettuna (-20 C°).
|
Näytteen lähetys |
Välittömästi näytteenoton jälkeen sentrifugoitu näyte voidaan lähettää kylmälähetyksenä, mikäli se on perillä näytteenottoa seuraavana päivänä. |
|
Viiteväli |
3.0 – 25.0 mU/l
|
Tulkinta |
Hyperinsulinemiassa potilaalla tulisi olla samanaikaisesti hypoglykemiaoireita ja suurentunut seerumin insuliiniaktiivisuus. Tämän toteaminen usein edellyttää pitkää (jopa 72 tunnin) paastoa. Insuliinia tuottavien kasvainten yhteydessä todetaan yleensä suurentuneita pitoisuuksia. Tyypin I diabeteksessa aktiivisuudet ovat pienet tai alle mittausrajan huolimatta hyperglykemiasta. Tyypin II diabeteksessa insuliiniaktiivisuus on yleensä viitealueella.
|
Päivitetty |
18.12.2020 |
|